Unet ovat joskus kovin kummallisia. Eräs henkilö oli yhtenä yönä nähnyt unta kelluvasta kuulakärkikynästä ja koska etäisä, joka nykyään on lähi-isä, on mestari vääntämään tarinaa tyhjästä esitti hän kysymyksen; ”Minkälainen on kuulakärkikynän taivas?”
Siitä se ajatus sitten lähtikin. Google lauloi ja paperille ilmestyi lukuja, ei madonlukuja mutta lähes. Pienien aivojen vielä pienempi nurkka raksutti ja raksutti, tulosta vain ei meinannut syntyä. Tarvittiin rattaiden voitelua model kahvi. Ja niin sieltä syntyi kuningasajatus siitä että voisin perustaa kuulakärkikynien hautauspalvelun.
Ajatelkaa, ottaisin vain 5 senttiä jokaisesta kuulakärkikynästä minkä hautaan. Älyttömän pieni summa siitä että pääsette kuulakärkikynästä eroon sillä muuten se pyörii toimimattomana siinä pöydällä ainakin vuoden verran, eikö? Eihän viisi senttiä ole summa eikä mikään siitä että saatte mielenrauhaa kun rakas kuulakärkikynä on päässyt taivaaseen.
No mitä etäisä tästä hyötyy? Ei paljon mitään, mutta koska haluatte kuitenkin tietää niin tehdään pieni laskuoperaatio.
Maailman väkiluku on noin 7,6 miljardia tällä hetkellä. Näistä 84% ovat luku- ja kirjoitustaitoisia, eli 6 384 000 000 ihmistä osaa lukea ja kirjoittaa ja näin ollen tarvitsevat kyniä. Jos jokainen käyttää 2 kuulakärkikynää vuodessa, ja nyt joku viisas sanoo että en käytä ja toinen vielä viisaampi huutaa että käytänpäs ainakin viisi vuodessa, noin ihan keskiarvona niin silloin maailmassa käytetään 12 768 000 000 kuulakärkikynää vuodessa. Tämä tekee 34 980 821 kynää per päivä. Kymmenen prosenttia näistä katoaa ilman syytä eli päivässä hävitykseen (lue hautauspalvelun kynäasiakkaita) jäisi 31 482 738 kynää. Näin ollen Etäisän kynähautauspalvelu saisi 1 574 136 € päivässä, hiukan enemmän kun nykyiset virkamiespalkat…
Ensi kerralla pureudumme uusiin yhteiskuntaongelmiin, siihen asti
Heippa, mussukat