On asia joka pitäisi lailla kieltää. Ei ole reilua antaa valinnan tekijälle monta vaihtoehtoa joista yksikään ei ole täydellinen. Se ei vaan ole reilua.
Edessäni on taas elämään liittyvä monivalintakysymys ja pähkäilen pääni puhki mikä näistä vaihtoehdoista on se järkevin. Tein sitten miten päin tahansa niin valintani vaikuttaa taas moniin ihmisiin jotka eivät saaneet valita. Voin kuvitella että jälkeenpäin ne kyllä valittaa. Tiedän että päätökseni tulee aiheuttamaan tuskaa ja vihaa toisissa ja toisaalta iloa ja onnea toisissa. Enää minun tulee päättää ketkä saavat mitäkin, ja myös päättää mitä itse saan tai jään ilman.
Olisikin sellainen helppo kysymys, esim jatkatko kahvinjuontia? Ei olisi mitään hätää, päätös olisi jo tehty, mutta kun ei ole. Päätös on myös sellainen että en oikeastaan voi keneltäkään kysyä neuvoa koska päätökseni vaikuttaa niin moneen ihmiseen. On siis pähkäiltävä yksin, ylhäisessä yksinäisyydessä, seuranaan vain omat mietteet. Olisikin sellainen helppo tie ulos tästä, sellainen mikä ei satuttaisi ketään, sellainen jonka voi olkapäitä kohottaen tehdä. Olisin edes niin vahva että tekisin päätöksen, sillä viivästyminen aiheuttaa taas lisää paineita, lisää hankaluuksia, kaikkea muuta paitsi hyvää mieltä.
Ehkä seuraan kuitenkin Obi-Wan Kenobin ohjetta, Trust your feelings ja jatkan eteenpäin muiden tuskasta, vihasta ja ilosta huolimatta. Tai sitten ei, se jää nähtäväksi.
May the force be with you….
