Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tämä jo kauan sitten vakiintunut juhla on nykyään ehkä lähinnä ylioppilaiden juhla. Se on kuitenkin myös työväen juhla, vaikkakin tänä päivänä se ei tarkoita sitä että kaikki paikat on kiinni, ja kevään karnevaali. Perinteisiin kuuluu kuten moni tietää sima, tippaleipä ja munkit. Mutta miksi juuri toukokuu alku?

Jotta ymmärtäisimme karnevaalin ajoituksen on meidän matkustettava ajassa taaksepäin. Siirrymme aikaan jolloin Keltit ja Germaanit olivat voimissaan. He jakoivat vuoden kahdeksan osaan ja aika joka oli kevätpäivänseisauksen ja kesäpäivänseisauksen puolessavälissä, eli nykyinen toukokuun alku, oli heille kevään juhlan aika. Kelttiläisen uskomuksen mukaan tämä Beltane-juhla edisti karjan hedelmällisyyttä ja silloin karjalaumat ajettiin joka vuosi kokkojen läpi.

Myös Suomessa on poltettu kokkoja kevään merkiksi ja samoista syistä. Vanhan kansan helavalkeat sytytettiin kun karja ajettiin laitumelle keväällä. Karjan piti ajaa kokon läpi jotta sairaudet estettäisiin. Kun homma oli pulkassa juotiin simaa ja tanssittiin. Nykyään enää harva polttaa vappukokkoja mutta niitä esiintyy vieläkin etenkin ruotsinkielisillä paikkakunnilla.

Mutta miksi päivää kutsutaan vapuksi?

Saksassa vietettiin noitien ja taikuuden yötä, sapatin loppumista noitien keskuudessa. Tämä Wahlpurgisnacht on omalta osaltaan vaikuttanut nimeen. Myös 700-luvulla toiminut abbedissa Valburg on vaikuttanut nimeen, eli hänen nimipäiväähän vietämme vappuna. Valburg oli alunperin englantilainen joka lähetettiin baijeriin luostariin ja viimein hänestä jopa tehtiin pyhimys, eli oikeasti vietämme pyhän Valburgin päivää vappuna.

Perinteet muuttuu ajan myötä ja siksi on joskus ihan hauskaa raapaista vähän pintaa alkuperistä. Kuka tietää miksi vappua vietetään  vuonna 2170, emme edes tiedä vietetäänkö sitä enää.

Kaikesta huolimatta

Hauskaa vappua