”Älä hätäile, kyllä sinä vielä löydät sen oikean rakkauden”
Siis mitä? Onko meille jokaiselle olemassa se yksi ainoa oikea rakas? Onko nämä muut ketä olen rakastanut sitten ollut pelkkä illuusio rakkaudesta? Ja jos on vain yksi tosirakkaus niin saako hän sitten vähemmän rakkautta aikanaan koska olen jo kuluttanut osan rakkaudestani illuusioihin? Ja mistä minä tiedän onko just hän se oikea vai pelkkä illuusio?
Entä se rakkaus, siis SE rakkaus, miten se eroaa siitä rakkaudesta mitä illuusiot ovat nauttineet? Miten kukaan edes huomaa eron? Onko ne vaaleanpunaiset pilvet erilailla sävytetty jos kyseessä on SE rakkaus? Vai onko tämäkin illuusio?
Jos jokaiselle on se joku tuolla jossain niin miksi me sitten edes rakastutaan illuusioon? Miksi tunnepankki ei ole geneettisillä koodilla varustettu jotta voisimme rakastaa vain sitä oikeaa? Miksi on edes mahdollista rakastaa illuusiota? Ja kauhistukseni lisääntyy kun mietin että onko se minulle oikea rakkaus sama henkilö jolle minä olen se oikea rakkaus?
Onko olemassa edes rakkautta vai onko sekin illuusio?
Aurinkoista rakkauden etsintää, mussukat
marcexone
Tackar 😀
Carita
Ju mer man funderar desto mindre förstår man men det här var ändå mycket tänkvärd ord.