Blogiteksteistä Ajattelen käytin vapaasti hyväkseni lausetta; Ajattelen, siis olen olemassa. Tämä lentävä lause on alunperin latinaa ja muodossa Cogito, ergo sum. Rupesin sitten googlaamaan lentäviä lauseita ja huomasin että yllättävän moni niistä on yleisesti käytössä, niin oikeudessa kuin Asterix-sarjakuvassa, ja että niitä voi myös hyvin helposti käyttää väärin tai tahallisesti lausua väärin.

Kaikki tietää uhkapelurin lauseen Alea iacta est, arpa on heitetty. Koska minä väärinkäytän niin sanoja kuin kahviakin, joka on diureetti (nesteenpoistaja), kirjoitan tämän lauseen muotoon Urea iacta est, virtsa on heitetty. Tämäkin, kuten niin moni mun kirjoitus, on puhtaasti pro hac vice, tätä tapausta varten, tai sitten selkeästi mea culpe, minun vikani. Silti aion tämän julkaista.

Usein kirjoitan asioista joista ei ole mitään tietoa, ihan mututuntumalla. Virheitä tulee mutta errare humanum est, erehtyminen on inhimillistä, niin bloggailussa kuin elämässäkin. Siihen ei auta mikään. Nimeni on myös latinalaista alkuperää eli nomen est omen, enkä sillekään voi yhtään mitään. Valitan.

Kuiitenkin aion pysyä per se (juu, se lausutaan kans niin, ei siis perse) joka tarkoittaa vain omana itsenään. Ei haittaa pieni o sancta simplicitas (pyhä yksinkertaisuus) eikä edes lumbago non definita (noidannuoli). Huudan vain Julius Ceasarin tavoin veni, vidi, vici (tulin, näin, voitin) tai sitten se minun elämäni paremmin kuvaava veni, vidi, vittu!

Ja vielä lopuksi mainita siitä että kaikki lukemanne on teidän vapaasti tulkittavissa. Näin ollen kirjoittajaa ei voida pitää minkäänlaisessa vastuussa teidän tulkinnasta. Koska olette ilmeisesti lukeneet koko tekstin ja päässeet tähän kohtaan otan vapauden toivottaa teille hyvää päivänjatkoa.

Etäisä