Avainsana: väsymys

että sentään voin vihata sitä. Imurointi vielä menee mutta sitten tökkii. Pahintahan on se että sitä ei voi jättää puolitiehen koska se saa paskat ja muut liat näkymään selvemmin. Kaikkea pitää buunata ja kiillottaa, en jaksa.

Ja ihan kun se ei riittäisi, etuhampaita särkee. Olen taas narskutellut hampaita nukkuessani, selkeä merkki siitä että sekä keho että mieli on väsynyt. Hammaskipu eskaloituu pääkivuksi joka eskaloituu ärtyneisyydeksi joka johtaa väsymykseen joka johtaa nukkumiseen jolloin narskuttelen ja taas mennään… Voi jessus sentään!

Kun tässä taannoin olin sairaalassa yksi minulle tuntematon vanhempi rouvashenkilö yritti värvätä minut mukaan politiikkaan. Juu, vaalit tuo scoutit joka paikkaan, jopa sairaalan käytäville. Yritin olla diplomaattinen ja kertoa nätisti että ei juuri nyt kiinnosta ja että minulla aika ei riitä, valehtelin siis. Aikaa olisi, se on vain kyse järjestelystä, kiinnostusta on mutta riittääkö poliittinen pääoma, ajatuksia jotka vellovat päivästä toiseen.

Entä jos epäonnistun? Mitä jos se pääoma ei riitäkään? Tuleeko masentava tappio vai hyvä mieli kun edes yritti? En saa rauhaa ennen kun olen tehnyt päätöksen. Onko minulla se mitä vaaditaan?

No, takaisin siivouksen pariin, jos jaksan….

Mukavaa päivää, Suomi, olit sitten missä oletkin