Avainsana: raha

Yön hämärässä…

On 8.4.2017

…mietin…

Työhyvinvointi, mitä se on? Voiko edes voida hyvin työpaikalla? Onko omalla siviilihyvinvoinnilla miten suuri vaikutus työhyvinvointiin?

Moni työpaikka ottaa nykyään työhyvinvoinnin vakavasti. Se edistää monella tavalla työpaikan tuottavuutta ja tehokkuutta. Työhyvinvointi maksaa, siitä ei sovi kiistellä, joten johtajien ongelmaksi jää miten paljon se saa maksaa. Olisikin kiva kun olisi joku kaava mikä kertoo että jos olette esimerkiksi Maija Meikäläiseen nyt sijoittaneet työhyvinvointirahaa 1567,94€ vuodessa kolmen vuoden ajan mutta Maija ei suostu työhyvinvointiin niin ei muuta kun paremman työhyvinvointikoefissientin omaava Matti töihin ja Maija pois. Ai että työpaikat olisivat iloisia ja työhyvinvoivia.

Missä menee se raja että normaali Tyky/Tyhy riittää luomaan työhyvinvointia? Milloin tulee eteen se tilanne jossa pitää ottaa järeät aseet ja keinot käyttöön? Entäs milloin tulee se vaihe että joku kertoo johtajan kuluttaneen kaikki mahdollisuudet työhyvinvoinnin parantamiseen?

Työhyvinvointi on myös muuta kun rahaa. Työntekijälle kuuluu antaa työrauha, kunnolliset edellytykset työn tekemiseen, fiksu ja toimiva työsuunnittelu ja ennen kaikkea mahdollisuus kehittyä ja olla luova. Valitettavasti myös nämä asiat maksavat ja kun nykytrendi on että kaikelle pitää olla hintalappu, mieluiten miinusmerkkinen, niin ollaan pattitilanteessa. Ideoita olisi mutta kun ne maksaa. Työhyvinvointi on myös se että jokainen työpaikalla puhaltaa samansuuntaisesti samaan hiileen. Johtoportaan tulee tukea työporrasta ja työportaan on voitava luottaa siihen että ne saa sitä tukea. Jos tämä ketju rupeaa ontumaan on edessä kivinen ja hankala polku jotta saadaan asia korjaantumaan. Pahimmassa tapauksessa luottamuspulan ja kommunikaatiokatkoksen aikaansaaman ontumisen korjaamiseen menee vuosia, eli euroja paljon kuluu taas….

Mutta miksi teoriassa niin helppo juttu on käytännössä niin hiton vaikea toteuttaa? No, yksilöt ovat se ongelma. Kun kaikki eivät koe työhyvinvoinnin hyvät ja huonot puolet samalla tavalla. Joillekin riittää että firma tarjoaa kahvimaidot, toiselle ei riitä vaikka kuu tuotaisiin taivaalta (en kyllä tiedä mitä minä sillä kuulla tekisin, mutta). Tasapainon löytäminen ei ole niitä maailman yksinkertaisimpia asioita, siihen kun ei löydy mitään järkevää kaavaa.

Kuten aina, nämä yllä mainitut asiat ovat mietteitä, joskus jopa faktoja. Se miten lukija (tarkoittaen Sinua) tämän tekstin tulkitsee on hänen oma asiansa. Pyrin siihen että kenenkään ei tarvitse ottaa nokkiinsa, mutta on taklattavalla myös se oma vastuu joten pää pystyyn ja kroppaa likoon.

Kiitos ja anteeksi

Parisuhdeproblematiikka

By marcexone

On 6.10.2015

In Rakkaus

Parisuhteessa on hyvät ja huonot puolet. Se lisää kodin viihtyvyyttä silloin kun asiat ovat mallillaan mutta se myös pilaa kunnon mökötyksen silloin kun asiat menevät huonosti. Kaikki eivät yksinkertaisesti mahdu parisuhteeseen. Ovat joko liian itsenäisiä tai sitten ovat niin erikoisia että kukaan ei jaksa katsoa niitä. Onko näin että jotkut meistä on luotu elämään yksin?

Joskus kun istuu yksin kotona, kalojen uintia katsellen, niin tulee ikävä parisuhdetta. Toisaalta kun lähtee iltamyöhään lenkille puhdistamaan ajatuksia ja palailee kahden maissa yöllä, on kiitollinen siitä että ei ole aiheuttanut kenellekään huolta. Asiaa vaikeuttaa tietysti se että itse en ole valmis luopumaan vapaudestani, mutta en myöskään haluaisi luopua kodin lämmöstä, hellyydestä, rakkaudesta (siis hypoteettisesti koska minähän olen sinkku) enkä mistään muustakaan mikä liittyy parisuhteeseen. Kun siihen vielä lisää taiteellinen boheemisielu niin avot.

Parisuhde vaatii myös järjestystä, sana joka ei kuulu boheemitaiteilijan sanastoon. Parisuhde vaatii suunnittelua, budjetointia, työnjakoa ja kaikkea sitä mitä minä vihaan. On se kumma että voin tarkasti laskea ja suunnitella milloin ostan canvaspohjia, milloin värejä ja muita taiteiluun liittyvää mutta jos joku joskus saa minut kiinni siitä että suunnittelisin miten saan ensi kuun laskut maksettua niin lupaan hänelle ISON PALKKION. Ja älkää edes puhuko tiskaamisesta ja siivoamisesta, eihän niissä ole järkeä, se lika tulee kuitenkin uudestaan, vai?…. 😉

Unohdin ostaa kahvia kaupasta, ei muuta kuin uudestaan sinne, tai joo, menenkin R-kioskille juomaan kupin kahvia niin ei tarvitse ostaa kotiin. Paluumatkalla kävelin sitten taas kaupan ohi, ostamatta kahvia, pöllö mikä pöllö. Joudun varmaan vielä menemään uudestaan kauppaan, suklaatkin ovat loppu, ja nyt huom. Jos olisin parisuhteessa voisin syödä emännän suklaat…..

Railakasta parisuhteilua teille jotka sitä harrastavat, minä joudun kauppaan taas…

Hajatelmia

By marcexone

On 10.9.2015

In Yleinen

Tulotaso on viikon puheenaihe, etenkin sen muutokset. Samoin lomat, sairaslomat yms. Ihmiset haukkuvat ja mesoavat, näin ei voi tehdä. Huomattavaa on että näissä somepostauksissa ei kuitenkaan näy sitten varteenotettavaa vaihtoehtoa leikkauksille.

Kukaan ei kuulema pakota tekemään vuorotyötä. No jos koulutus on tietynlainen niin työ on silloin yleensä myös tietynlainen. Minunkin alalla voi saada vapautuksen vuorotöistä jos siihen on esim. lääketieteellinen peruste, muuten meidän alalla ollan kellon ympäri töissä. Tähän joku viisas sanoisi varmaan että voihan sitä työpaikkaa vaihtaa, voi toki, tämä viisas varmaan kustantaa mun uudelleenkoulutuksen, ansionmenetykset, järjestää minulle työpaikan jne, ei se ole niin helppoa.

Leikkauksia tarvitaan, siitä olen samaa mieltä. Se että onko nämä nykyiset tapetilla olevat leikkaukset ne oikeat onkin sitten aivan toinen asia. Leikkaukset eivät kohtele kaikkia ihmisiä samalla lailla, nyt kivirekeä joutuu vetämään julkishallinnon vuorotyöläiset. Olisivat, jos haluavat että kaikki osallistuu talkoisiin, päättäneet että jokaisen jonkin korvauksen jostakin saavan, palkka, palkkio, eläke, työmarkkinatuki yms, maksavat vuositasolla 5% ylimääräisen veron joka ohjataan lyhentämättömänä tähän kilpailukykyprojektiin. Niin johtajat kun duunarit, rahapussi auki. Samalla voisimme katsoa verovähennyksien vaikutusta, onko siellä joitakin vähennyksiä jotka joutaisi poistoon. Jos puhutaan koko kansan talkoista niin olkoot ne sitten koko kansan talkoot.

Suomi on vapaa maa, ei täällä tarvitse asua jos ei miellytä. Ei tätä kirjoitustakaan tarvitse lukea jos ei miellytä. Niillä mennään mitä on syötetty tietokantaan, purnataan ja kiukkuilaan, mutta harva kuitenkin tekee asialle yhtään mitään, minut mukaanlukien.

Se on siinä

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi