ja kaikki mitä se pitää sisällään…
Taas tuli käytyä siellä sun täällä. Olihan se mukavaa mutta kyllä se oma pikku boheemiluola on kuitenkin kullan kallis. Taas voi mennä ja tulla oman mielen mukaan, istua koneen ääressä ja näpytellä tekstiä ruutuun, etsiä toista boheemisielua, mistä aasinsilta siihen mitä ajattelin kirjoittaa.
Joskus vuosia sitten, silloin kun vielä olin nuori ja komea, kaikki oli toisin. Luettiin treffipalstaa, lähetettiin kirjeitä, soiteltiin ja käytiin treffeillä. Nykyään selataan treffipalstoja netissä, annetaan koneen laskea sopiiko joku kumppaniksi, jos matchtulos on huono niin ei edes vaivauduta vaikkakin esittelyteksti vaikuttaa mielenkiintoiselta. Luotetaan siihen koneen laskemaan tulokseen, ei tää sovi sinulle! Entä jos se tulos on väärä? Entä jos vuosisadan rakkaustarina menee sivusuun koska happypancake tai vastaava ei ole huomioinut ihan jokaista pientä yksityiskohtaa? Ja miten määritellä onko nainen/mies ihana? Fiilis jää pois, riskit jää ottamatta, voiko näin hakea sitä aitoa kumppanuutta?
Naurattaa nämä nykyiset Tinderit, match.comit ja muut deittipalvelut. Ne ovat parhaita välineitä tuhoamaan kaiken sen mikä deittailu on. Mystiikka on poissa, hermostuneisuus on enää siinä vaiheessa kun näpyttelee, eikä enää tarvitse odottaa postia kun kuuta nousevaa (no joo, postilakko kyllä auttaa siinäkin) kun ympäri vuorokauden voi mobiililaite plingata viestin saapumisen merkiksi. Hauskuus deittailusta on poissa, se on nykyään sellaista pakonomaista seuranhakua, vain sen takia että ei haluta olla ilman sitä toista koska silloinhan me ollaan taas erilaisia.
No, juon kahvini rauhassa. Surffaan netissä ja jään odottamaan että joku laittaa minulle kirjeen kotiin. Voi kyllä olla että joudun odottamaan loppuelämän mutta olkoot sitten näin.