Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>
Formula 1 VPN-Suomi

Kuvaus sinkkumiehen arjesta, huolista, rakkaudesta ja kaikesta muusta mitä et edes voinnut kuvitella...

Avainsana: koulutus

Suomen (ja somen) turhin julkkis

Matkani tähtiin on nyt loppusuoralla, kuvaukset on purkissa ja tulosta odotamme. Loppujuhla ja Oscar-gaala seuraavana vuorossa.

Ja turhin julkkis pystin saa 112-sarjasta Etäisä taustaroolistaan…

Mutta miksi etäisä (joka nyt on kuitenkin lähi-isä) lähti tähän mukaan? Mikä saa ujon ja sulkeutuneen boheeminörtin suostumaan tällaiseen? Moni on udellut mutta harva tietää syyn, edes etäisä itse ei tiedä koko totuutta.

Projekti on ollut kovin mielenkiintoinen, uusia asioita on opittu, uusia tuttavuuksia tehty, naurettu, itketty (ei julkisesti mutta) ja tietty vain oltu. Tavallaan se on ollut rankkaa, kuvaukset on tehty pääkaupunkiseudulla eikä etäisä kyllä kovin paljon tykkää hotellielämästä. Taas toisaalta olen voinnut moikata vanhoja työkavereita, nähnyt kauniita naisia jne. Mutta olen ollut poissa kotoa, poissa lasten läheisyydestä, poissa omasta rauhasta. Mutta se on julkisuuden hinta.

Tiistaina minusta tulee valtakunnan turhin julkkis, sori Tuksu mutta valtikka siirtyy minulle nyt. Subilla kello 21 alkaa uudet jaksot 112 sarjasta. Olen boikotoinut sarjaa tähän asti ja luultavasti jatkan boikottia. En siedä katsoa itseäni telkusta, toivottavasti sinä siedät.

Mutta ei mitään huonoa ilman jotain pientä hyvää, voin tiistain jälkeen myydä nimmareita à 5€ kipale. Minustahan tulee miljonääri alta aikayksikön. Siitäkin huolimatta että kuulakärkikynien hautauspalvelu ei toiminut. Eli jos näet minut kylillä varaa valmiiksi kynä, paperia ja viisi euroa jos haluat nimmarin 😂

 

Ja jotta tämä nyt ei olisi pelkkä vitsi niin huomioikaa että nyt on haku menossa Pelastusopistoon. Sinustakin voi tulla hätäkeskuspäivystäjä ja sitä kautta yksi meistä. Onnea hakuun.

 

Ja kamera käy….

Muutoksen tuulet puhaltaa jatkuvasti…

… enkä totu siihen koskaan. Tämän päivän yhteiskunta odottaa meiltä muutosmyönteisyyttä, tehokkuutta, uuden tiedon omaksumista nopeasti ja monia muita asioita. Yritämme parhaamme jotta pysyisimme mukana tässä kiihtyvässä maailmassa. Mutta milloin tulee raja vastaan? Milloin kapasiteettimme loppuu ja koko soppa muuttuu kriittiseksi massaksi ja räjähtää taivaan tuuliin?

Osa työtehtävistäni on kouluttaa ja innoittaa henkilöstöä yllä mainittuihin suorituksiin. Minun pitää keksiä keinot kääntää negatiivinen muutosajattelu positiiviseksi. Mieluiten se tempaus ei saa viedä yhtään työaikaa ja tehokkainta olisi tietysti jos olisin tehnyt sen eilen, ainakin näin karrikoiden ilmaistuna. Mutta kun ei tahdo riittää positiivisuutta edes itselle niin miten voin sitten kanavoida sen niille muille? Kun pitäisi olla niin tehokas että saa tiivistettyä viikkojen koulutustyö muutamaan minuuttiin. Mahdotonta, mutta silti tuntuu joskus siltä että näin ne siellä isolla kirkolla ajattelevat.

Kun ylläpitokoulutus on vuosia laimiinlyöty uuden koulutuksen nimessä moni turhautuu ja rupeaa ajattelemaan muutoksesta negatiivisesti, minä myös. Mutta muutoshan ei sinänsä ole syypää negatiiviseen suhtautumiseen, se syy on siellä puuttuvassa perustiedossa. On osattava kävellä ennen kun lähdetään juoksemaan, joskus on jopa opeteltava konttaamaan uudestaan jotta voimme taas oppia kävelemään. Pienillä askelilla eteenpäin.

Mutta kun se tehokkuus määrää tänään kaiken. Pitää suorittaa niin ja niin paljon. Ylitöitä teetetään pakon edessä mutta silloin ei tietenkään voi hyvällä omatunnolla irroittaa ihmisiä koulutukseen. Suorittavan portaan vahvuus ei anna mahdollisuuksia siihen mihin olisi tarve. Kaikki tehokkuuden ja taloudellisuuden nimissä.

Mutta miten voimme muuttaa tätä asiaa? Mistä meidän pitää tinkiä jotta saamme junan takaisin raiteille? Mistä löytäisimme sitä latausta jotta jaksamme näitä ikuisia muutoksia? Mistä löydämme taas sen positiivisen ajattelun?

Maailma muuttuu ja me joko seuraamme kehitystä tai häviämme. Mutta mistä hinnasta? Maksammeko jatkuvasti ylihintaa siitä mitä me saamme? Ja saammeko edes sen minkä tilasimme vai tuliko ostettua sikaa säkissä? Yksi asia on varma, muutokset tulevat jatkumaan, enää on vain kysymys siitä muuttuuko asiat huonompaan vai parempaan suuntaan….

 

Ja lainaan tänään kuuluisan vulcanilaisen Spockin sanoja

 

You have to take over the ship….

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi