Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>
Formula 1 VPN-Suomi

Kuvaus sinkkumiehen arjesta, huolista, rakkaudesta ja kaikesta muusta mitä et edes voinnut kuvitella...

Avainsana: Joulu

Hurlum hei….

Ja uusi päivä edessä. Eilen minulle hymyiltiin ja olin otettu siitä (vaikkakin oli pieni pilke silmäkulmassa hymytytöllä). Tänään minulle ei olla (vielä) hymyilty joten pikkasen huonompi päivä. Ja sitten se on se joulu joka tekee tuloaan….

Kaveria on elämä kohdellut kaltoin viime aikoina. Elämän perusasiat ovat mullistuneet ja varmaan myllerrys pääkopassa on tasoa mega tai sitä suurempi. Muistan kun itse olin samassa tilanteessa muutama vuosi sitten ja miten se aika muutti minua kohti nykyistä persoonaa. Silloin sain tukea kavereilta ympäri suomea ja siitä olen heille ikuisesti velkaa. Toivon vain että kaverilla on sama onni onnettomuudessa. Voimia!

Perheetön joulu, on se kyllä ankeeta. Vai onko se jouluni sittenkään perheetön? Minähän saan olla työperheeni kanssa vastaamassa omalta osaltani kansalaisten turvallisuudesta. Kai sekin lasketaan? Emme jaa joululahjoja, juomme kahvia, vittuilemme toisillemme mutta yhtä kaikki olemme toisaalta kuin perhe, perhe jossa jokaisella on omat huolet ja murheet, perhe joka vetää yhtä köyttä (jo ihan ohjeistuksen mukaan), perhe jossa jokainen tuo oman pienen osan suureen yhteisöön.

Miksi näin synkkiä ajatuksia aamutuimaan? No koska en tykkää tästä jouluhässäkästä. Joulu pitäisi mielestäni olla ei-kaupallinen perheiden ja sukujen yhteinen rauhoittumisaika. On ihan turhaa puhua jostain joulurauhasta kun joutuu pää kolmantena jalkana juosta paikasta A paikkaan B. Jouluna pitäisi jokaiselle suoda oikeus rauhaan ja turvallisuuteen niin kotona kuin muuallakin. Utopistinen ajatus mutta niin minä sen ajattelen.

Nyt aion kuitenkin tehdä jotain mitä en olisi vielä viime viikolla uskonut tekeväni, toivotan kaikille ystäville ja tämän kirjoituksen lukeville oikein hyvää joulun odotusta ja oikein rauhallisia pyhiä. Toivottavasti elämä hymyilee edes pienen hetken teille, ihan niin kuin se ihana tyttönen hymyili minulle eilen.

Olkaahan kiltisti, mussukat ja tontut ja muut ihanat olennot.

 

So it is Christmas….

Kahvityttö

Vuosi sitten joulun alla vein kahvitytölle joulukukan. Silloin tuli hyvä mieli ja tunsin tehneeni jotain erittäin hyvää. Arvatkaa miltä tuntui kun kyseinen kahvityttö, joka nykyään on ruokakaupassa töissä, tuli kadulla vastaan nätisti hymyillen ja vieläkin kukkaa muistaen. Kyllä, olo on aivan loistava.

Vakiopaikassa on nykyään uusi kahvityttö. Söpö, kyllä, vaimomatskua, eeee…. No ei varmaan.

Ja teille jotka odotatte joulua, tänä vuonna aion unohtaa joulun enkä aio kirjoittaa siitä yhtään mitään….

Aikaa ajatella

Kesällä leikittelin sanoilla, sanoilla josta piti tehdä biisi. Ajatuksissani muodostin rivejä, mietin bassoraitaa, biittiä, stemmoja. Ei vain tulosta syntynyt. Tänään väsyneenä löysin paperilapun mihin olin rustannut muutamat sanat, in inglis of koors, ja ajatus palautui mieleen. Väsymys on muuten luovuuden isä jos ette tienneet, ihan samalla tavalla kun laiskuus on keksintöjen äiti. Koska minulla oli tänään aikaa ajatella sai luovuus vallan.

Kun väsymys iskee joulun alla niin on loogista että uusi versio biisistä on jouluinen, vaikkakin vihaan joulua. On stemmoja mitkä tuo joulun mieleen, plagiointi on luovuuden isoisä, ja koko juttu haiskahtaa joululta. No en aio sen enempää kertoa kun homma ei ole ihan paketissa vielä mutta paljastan joulutervehdyksenä teille osan tekstistä;

And I wish, each and every day,

No, I hope, each and every day,

That you’ll be my Christmas Bride one day

 

Se siitä, alkaa olemaan joulu paketissa. Oikein hyvää ja Rauhallista Joulua…

Joulutunnelma

tai sen puute.

Joulu on taas ilmestynyt katukuvaan. Loputtomat joululahjamainokset, hyllykaupalla joulukrääsää, joululaatikot kaupan kylmäaltaassa. Tätä saa nyt taas kestää viikkotolkulla, aaaaargh!

Joulu ei ole sama asia kun sen viettää ilman lasten läsnäoloa. Joulu on perhejuhla, ei se sovi tällaiselle sinkkuisälle. Nykyinen joulun vietto edellyttää lähes perhettä. Me yksin suuressa pahassa maailmassa elävät jäämme taas ilman huomiota. Lahjat ostetaan perheelle tai tyttö/poikaystävälle, ei kukaan osta sinkulle lahjaa, etenkin jos hän asuu noin 500 km päässä muusta suvusta. On se niin väärin!

Tulipa taas mietittyä sitä että kuinka monta meitä yksin-jouluna-raukkoja on maailmalla? Me jotka istumme kotona telkkua töllöttäen, siis jopa SM-liiga viettää joulua joten joutuu katsomaan vanhoja matseja, syömme perinteistä Saarioisen tekemää liha-perunasoselaatikkoa koska ei kerta kaikkiaan jaksa tehdä mitään muuta ja pizzaäijäkin viettää joulua. Telkusta ei tule muutenkaan mitään mutta jouluna tarjonta heikkenee entisestään. Ei edes Aku Ankan joulujutut jaksa enää innostaa.

Jos jotain hyvää pitää joulusta sanoa niin valokoristeet. On mukavaa kävellä lähialueella ja katsoa pihojen jouluvaloja, ne ovat ihan oikeasti valopilkku tässä joulumasennuksessa.

Kaikesta huolimatta, kaikille oikein hyvää pikkujouluviikonloppua…

 

Ja olkaa varovaisia pikkujoulujuhlissa…

 

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi