Elän harmaassa taloudessa, lattialla harmaasävyinen vinyylipäällyste, harmaat jalkalistat, ulkona harmaata ja sadetta sekä päälläni harmaa collagepaita. Harmaa on iskenyt sieluuni.
Onko harmaa sitten niin vaarallinen, vai pitäisikö sanoa paha? Vaihtoehtona tietysti olisi täysin musta tai kirkuvan värikäs mutta olisinko silloin yhtään parempi vs huonompi? Onko värillä mitään väliä, värisokea ei mitään häviä, tyylitteli aikoinaan Hausmylly biisissä Se Mustamies. Onko harmaa harmonian ja tasaisuuden väri?
Pariisista tulvii maailmalle synkkiä tummia kuvia. Niissä näkyy muutama valopilkku, kirkkaita värejä jotka ovat suuressa kontrastissa ympäristön mustaan ja tummaan. Nämä valopilkut ovat pelastuskalustoa kirkkaine valoineen ja huomioväreineen, eivät vain värityksellään kyllä tilannetta saa mitenkään paremmaksi. Onko värillä väliä?
Tykkään harmaista sävyistä. Kun kuvaan ja muokkaan kuvia huomaan että valitsen usein harmaasävyisiä ratkaisuja. Näillä valinnoilla edistän sen että kuva puhuu puolestaan, ei vain ne kuvan värit. Harmaasävyisessä kuvassa esimerkiksi ruusun kauniit muodot tulevat paremmin esiin, värillisenä kaikki vain ihailee sitä ihanaa tummaa punertavaa väritystä, harmaa on siis hyvä väri. Harmaa myös korostaa muut värit ja sopii lähes paikkaan kun paikkaan, paitsi talouteen missä sitä yritetään kitkeä. Jos harmaa olisi niin surkea väri niin miksi sitten pidetään elefantteja, virtahepoja ja snautsereitä kauniina, valitakseni vain muutama esimerkki? Kun halutaan tehdä harmaasta hyvää puhutaan hopeasta, mutta sehän on kuitenkin vain harmaata metallia, siinä missä titaani, platina ja plutoniumikin. Jos harmaa on niin huono niin miksi sitten moni haluaa harmaan auton, harmaat keittiön koneet, harmaan puhelimen (minulla on kultainen mutta olenkin vähän outo) jne. Sen takia että harmaa on oikeesti kaunista.
Harmaan talouteen (eli enemmän tai vähemmän laittomaan talouteen) en paneudu vaikka niin luulitkin kun luit otsikon 😄
