Kolikolla on tunnetusti kaksi toisistaan hyvin erottuvaa puolta. Niin on myös usein meidän ihmisten ajatuksilla ja teoilla. Joskus kun sen kolikon viskaa ilmaan niin kadottaa sen vision näistä puolista, näkee vain sen kapean reunan joka edustaa päättämättömyyttä.
Olen toistuvasti heitellyt kolikkoa viime aikoina. Sekosin jo laskuissa miten monta kertaa mikäkin puoli tuli ylöspäin mutta tiedän että suurin osa tuloksista jäi kantille. En osaa päättää, yritän pelata varman päälle, en tiedä mitä oikeasti haluan. Se toinen puoli kolikosta tuo jotain uutta, se toinen taas vie jotain tuttua. Minkä valitsen?
Siinä se kolikko nyt on, kääntelen sitä mielessäni, vertaan sen puolia toisiinsa ja tuskastun. Miksi tämä on tehty näin vaikeaksi?
Yöllä töihin, siihen asti kuulemiin…