En ole mikään viinin ystävä, mutta olen Wienin ystävä. Wien tarjoaa minulle kahvia, taidetta, musiikkia, arkitehtuuria ja monia muita asioita. Unelmoin jo Sacchertortusta, Melangekahvista ja upeista maisemista. Enää 3 viikkoa lähtöön.
Tykkään oluesta mutta en välttämättä Lyypekistä, tosin en voi varmuudella sitä tietää kun en ole Lyypekissä käynnyt, on vain sellainen tunne että se ei välttämättä ole minun paikkani.
Edelmann lauloi myös Peggystä samassa laulussa, no hänestä en sitten tykkää. Minä tykkään Anusta.
Vaalit lähestyvät ja olen viime aikoina taas käynnyt eri vaalikoneet läpi. Kuinka olla niin ajattelutapani on pitkälti samantyylinen kokoomuslaisten kanssa, ehkä olen niistä vielä vähän enemmän oikealla mutta tietty näin vaalien aikana tasapaksuus on hyväksi. Joskus ole leikillä heittänyt että vaalien alla poliitikot kokevat muodonmuutoksen, kaikista tulee demareita (ainakin lupauksia kun katselee), ja niin myös nyt. Aika harva pitää tiukkaa linjaa vaalien alla, miksiköhän? No koska voitto on heille tärkeä. Jos linja pysyy mutta parlamenttipaikka jää saavuttamatta niin hukkaan meni nekin rahat.
Olen viettänyt hiljaiseloa blogin suhteen nyt muutaman viikon. Miksi? No koska ei ole ollut asiaa. Minun blogini syntyy hetken mielijohteista, ei minulla ole niin tärkeätä messagea että kirjoittelisin pakon edessä. Olen keskittynyt töihin, rakkauteen ja nuoruuteen, kaksi viimeistä ovat henkilöityneet samaan ihmiseen. Tavallaan se on ollut palkitsevaa että voi vain olla ja mennä, ei tarvitse koko ajan suoriutua.
Kaverini kertoi facessa että hänestä tulee isoisä. Teksti suorastaan hehkui ylpeyttä ja rakkautta. Tämä kaverini on kohdannut monta ylämäkeä elämänsä aikana mutta silti hän jaksaa nauttia niistä pienistä hyvistä hetkistä. Että olen onnellinen hänen puolesta, vihdoin hänet palkitaan. Minulla on vielä monta vuotta siihen pisteeseen.
Joko olen mielestäsi vuodattanut tarpeeksi? Olen!
Aurinkoista päivää kaikille